Hae
Mama Lina

Korvatulehduskierre potilas ilmoittautuu


Kävimme muutama viikko sitten Oliverin kanssa TAAS lääkärissä kun öistä alkoi koitumaan ongelmaa taas, eli heräiltiin 4-10 kertaa yössä. Nukuttiin todella levottomasti, ei ole ollut niin sikeitä päiväuniakaan pitkään aikaan. Silloin saatiin taas antibiootti ja olimme sormet ristissä J:n kanssa että nyt katkeisi nämä korvatulehdukset, mutta ei…hetken taas ne antibiootit auttoivat ja taas sama homma. Tänään sitten käytiin TAAS lääkärissä, korvista tietenkin, mistä muustakaan. Siellähän oli se korvatulehdus, mikä ei ole koskaan parantunutkaan ja taas syödään antibioottikuuria. Tällä kertaa saimme myös lääkäriltä lähetteen lastenlääkärille, jäämme nyt odottamaan koska meillä aika siellä on. Kuulemma näin pienet lapset menevät kiireellisellä lähetteellä. Mutta odotetaan 🙂

Kun ihmiset aika kehuu yksityistä ja haukkuu julkista, niin pitää kyllä nyt sanoa päinvastoin… Kävimme nyt pitkästä aikaa julkisella puolella ja se lääkäri ihmetteli että miksei jo viime kerralla ole tehty lähetettä (?). Saimme marraskuun puolella todella styrkat lääkkeet korvatulehdukseen jota kuulemma ei enään suositella enää käytettäväksi hevin helpolla, mutta kyllä yksityisen lääkäri sitä määräsi. Ehkä jokaisella on huonoja ja hyviä lääkäreitä. Mutta ei saa yleistää 🙂

Nyt on siis kuudes korvatulehdus, ensimmäinen alkoi lokakuussa. Että todella tiuhaan tahtiin ollaan rempattu siellä lääkärissä ja viimeksi lääkäri vain sanoi putkituksesta että katsellaan.

Muuten Oliver on ollut normaali oma itsensä. Nukkuminen ollut vain vähän ongelmallista mutta ei oikeastaan muuta. Korvien haromisesta ei osaa sanoa että onko korva kipeä kun Oliver tykkää paljon ”puhua” puhelimeen jolloin hän ”hinkkaa” kättään tai leikkipuhelinta korvaan. Vielä kun raukka ei osaa puhua.

Itsellänikin iski ihan hirveä nuha ja jatkuva aivastelu jouluaattona, mutta olo alkaa helpottaa. Toivottavasti tuo J pysyy terveenä kun se miesflunssa on maailman ärsyttävin. 😉

Onko teillä korvatulehduskierrelapsia? Putkitettu?

<3:lla Liina

Pinnasängystä lastensänkyyn ( 1v2kk )

Älkää potasta välittäkö! 😀

Nonniin, nyt onnistuu kuvan siirrot! En tiedä johtuiko Macista vai Bloggerista, sillä nyt ei ole mitään merkitystä kun pystyy taas siirteleen kuvia tänne.
Kauheeta kun on pää täynnä ideoita mistä kirjoitella, mutta sitten taas ei ole uusia kuvia, joita sitten taas haluan näyttää teille. 

Päätimme nyt viikonloppuna vähän kokeilla pikku hiljaa siirtymistä pinnasängystä lastensänkyyn, se tarkoitti sitä että piti vähän järjestellä Oliverin huonetta uudestaan. Mitä sieltä lähtee, että saadaan toistaiseksi tilaa molemmille sängyille. Koska ei heti olla viittitty pistää pinnasänkyä kasaan ja varastoon, koska ei sitä koskaan tiedä miten vielä pinnasänkyä tarvitsee. 
Itseäni on alkanut jo pikkuisen pelottamaan kun Oliver nukkuu pinnasängyssä, MITÄ JOS PIENI KIIPEILIJÄ KIIPEE YLI? Ja tippuu ja loukkaa itsensä. Kuten edellisistä postauksista olette huomanneet niin Oliverista on tullut aikamoinen apina, joka tykkää kiipeillä. Mennä sohvalle ja takaisin, nyt tehdään myös extremejumppeja, tullaan naama edellä sohvalta ja se vasta hauskaa onkin.

Lauantaina Oliver sai ensimmäistä kertaa nukkua lastensängyssä päiväunet. Hyvin hän nukkuikin, eikä ollenkaan laittanut vastaan, melkeinpä nukahti välittömästi.
Mutta kun hän heräsi, J meni huoneeseen kun sieltä kuului pälpätystä. Poikaa ei näkynyt missään. 
Löydättekö kuvasta Oliverin?



Lauantai illalla laitettiin myös nukkumaan lastensänkyyn ja taas meni nukahtaminen hyvin. Siinä kohtaa sanoinkin J:lle ”oliko tämä näin helppoa?”
Nooh, tosi asia… ei olisi kannattanut edes kysyä. Maanantaina mentiin täysin takapakkia, ei nukahtanut enään millään lastensänkyyn. Luovutettiin. Laitettiin pinnasänkyyn. Tiistaina ihan sama homma. Tänään, pienen taistelun jälkeen jäi nukkumaan sinne. 
Pidetään pinnasänkyä ”varalla” vielä viikon verran, jonka jälkeen voidaan laittaa se kasaa ja pistää varastoon. Sitten saadaan lisää tilaakin tuonne Oliverin huoneeseen. 


 



















Oliver tykkää kölliä uudessa sängyssään ja siellä on J:n vanha nalle turvana. Panda-karhu, joka näkyy tuolla sängyssä, on Oliverille kaikista tärkein unilelu <3 Sitä aina halitaan ja pussaillaan!
Oliver sai synttärilahjaksi Mofalta ja Marmorilta aivan tajuttoman ihanan Eero Aarnion Dinon, siihen päälle Oliver useasti kiipeää selkään. 
Tässä oli pieni kurkistus Oliverin ”keskeneräiseen” huoneeseen. 

 





















Onnistiko teillä siirtyminen? Oliko pitkäkin prosessi?
Minkä ikäisiä teillä oltiin?

<3:lla Liina