Hae
Liina Beth

TAHTOA KYLLÄ LÖYTYY

Jos Oliver ei saa tai osaa tai onnistu niin hän heittää itsensä lattialle ja alkaa itkemään. Uhmaako? Olen jo alkanut kauhulla odottamaan pahinta uhmaa, mutta onneksi se ei ala yhtäkkiä vaan tähän ehtii asennoitumaan, vai ehtiikö? 


Itse omaan todella kovan tahdon ja se paistaa myös tästä pikkuisestakin läpi kilometrien päähän ja monesti kuulen ”ihanku sä”. ”Ai kiitti”, no pakko se on vaan alkanut myöntämään itselleen että poika on kuin kopio minusta, ainakin tahtonsa ja lyhyen pinnansa kanssa. Jos kasataan Legoja torniksi ja se menee tahtoamattaan rikki niin lentää Legot. Hups! No ehkä en itse kumminkaan ole tällainen että kun teen ruokaa ja se menee pilalle niin lentää kattilat ja paistinpannut. Heh!
Tietenkään ei pidä verrata pienen lapsen tahtoa, aikuisen tahtoon. 
Itse nuorempana opin mistä naruista vetää niin saa tahtonsa läpi, jonka takia on ollut haasteellista aikuisiällä olla joustavampi, mm. parisuhteessa. Jos en saa tahtoani läpi jossakin asiassa niin välillä tekisi mieli mennä lattialle ja huutaa ” ku mää tahdon!!


Välillä kyllä käy J:tä sääliksi kun talossa asustaa kaksi jolla on kunnon oma tahto, entä sitten hänen tahtonsa? No kyllä hänelläkin sitä on ja se ärsyttääkin välillä kun en saa tahtoani läpi. Oliver laittaa vielä pisteen iin päälle kun hän ei saa tahtoaan läpi. 


”Oliver haluaa nyt kiivetä pattereiden päälle ja ei pääse itse sieltä pois, alkaa huuto, menet auttamaan hänet alas ja yrität häntä unohtamaan patterin päälle kiipeämisen, alkaa huuto kun tajuaa ettei hän saa tai voi kiivetä patterin päälle. Mut ku mää haluun!” Oliver varmasti sanoisi jos osaisi.”

Eli pieni uhmanpoikanen meille on muuttanut, vaikka välillä hermoja raastaa niin kyllä ne halit ja pusuttelut ja ihana yhdessä olo saa nämäkin unohtamaan! Katsotaan kuinka pahaksi Oliverin tahto ja uhma kasvaa 😉 Toivotaan parasta ja pelätään pahinta, paras on asennoitua rennosti, onnistuukohan se? Sen näkee sitten.

Milloin teillä uhma on alkanut?

<3:lla Liina

LOPPUVIIKKO LOMAILLESSA

Mahatauti selätettiin puolessa välissä viikkoa, se oli onnemme että saimme edes hippuisen nauttia ja viettää lomaa eikä viettää koko lomaa pedissä miettien mitä kaikkea sitä olisi voinutkaan tehdä. Torstaina kävimme Oliverin kanssa pikkuisen shoppailemassa uusia vaatteita, koska eihän niitä voi koskaan olla liikaa? 😉 Sunnuntaina tosin laitoimme taas hirmuisen kasan vaatteita myyntiin facebook-kirppikselle, mm. pieniä vaatteita ja bodeja, nyt kun meillä on vaatekoko 86 käytössä niin ei pahemmin tarvitse käyttää bodeja. Joten meni myös ihan uusiakin myyntiin.

Torstaina kävimme myös tallilla katsomassa hevosia ja poneja, mutta ne eivät olleet niin mielenkiintoisia kuin ensimmäistä kertaa elämässään livenä nähty traktori. Se on vain kirjoista ollut tuttu ja mikäs sen mukavempaa kuin päästä traktorin kyytiin. Oliver istui aikansa traktorissa ja kun oli aika siirtyä antaa hevosille ruokaa niin mielensä hän niin pahoitti ja veti kunnon uhmakohtauksen, veti itsensä veteläksi maahan ja alkoi itkemään. Mamman onni olikin että Oliver teki tämän kurassa.
Onneksi vaatteet saa pestyä ja traktoria pääsee ihailemaan useamminkin.

Koitettiin viettää lomalla mahdollisimman paljon aikaa ulkona, koska siitä nauttii koko perhe ja säätkin olivat suotuisia. Paitsi oliko se niin että tiistaina vai keskiviikkona satoi melko paljon lunta ( heh, ei oikein muistikuvaa kun meni aika meni sairastaessa ), viikonloppuna lumet sulivat ja oli ensimmäinen oikein todella lämmin päivä, kyllä se kevät ja kesä tulee! Ainoa todella suuri miinus näin keväisin on, tuo katupöly… Ottaa silmiin ja henkeen.

Perjantaina kävimme Oliverin kummitädin luona grillaamassa makkaraa ja nakkeja, samalla nauttien ihanasta ulkoilusäästä. Oliverin kummitädillä on grillikota heidän pihassaan niin ei paljoa grillailuja haittaa vaikka sataisi tai olisi kylmä. Tämäkin oli Oliverille täysin uutta ja ihmeellistä!

Loppuviikon sitten ulkoiltiin perheen kesken ja oltiin tekemättä yhtään mitään. Vaikka alkuviikko sairasteltiin, niin saimme nauttia lomasta suurin siemauksin, eikä se oikeastaan loman tunnetta vienyt. Nyt voi sanoa että mieli on levännyt ja napa täynnä pääsiäismunia ja mämmiä. Huomenna on mukava taas palata töihin ja arkeen. Tai sitten ei… 😉 Kyllä tässä kieltämättä vielä olisi maistunut muutama päivä lomaa! 

Lämpimiä päiviä kohti ja lapsivapaata olisikin sitten ensi viikonloppuna 🙂
Miten teillä vietettiin pääsiäistä?

<3:lla Liina