Hae
Mama Lina

Kipuherkkä peitti nolon tatuoinnin

Miten kipuherkkä ihminen voi edes ottaa tatuointia, saatikka peittää vanhan, nolon tatuoinnin? Kirjoitin muutama viikko sitten blogiin Nolon tatuoinnin tarinan, nyt tämä nolo tatuointi on pelkkä muisto vain.  Kun olin julkaissut postauksen sain viestin tatuoijalta että haluaisinko mahdollisesti aikaistaa aikaa 13.1.2019. Voitte vain arvata että tosiaan otin tatuointiajan vastaan. Koko edeltävä viikko meni jännityksessä, koska jännitin sitä että mitä jos minulta lähtee taju, koska kun vuosi sitten kokeilin ottaa huuliin täytettä, niin silloin oli ihan lähellä että taju olisi lähtenyt.

 

 

googlettelin apua tatuoinnin ottamiseen

 

Typeräähän se googlettaminen periaatteessa on, mutta nyt kun ei ollut vaivaa vaan halusin löytää jotain helpotusta jännitykseen. Löysin tietoa Emla-voiteesta, monet sitä kehuivat mutta samalla oli osa kirjoittanut ettei se auta tai se jopa pahentaa kipuja. Ajattelin samalla, etten siinä mitään häviä jos kokeilen ja ei ainakaan rahallisesti kovin korkealta putoa, koska apteekissa Emla-voide maksoi vähän päälle 13€. Ohjeissa sanottiin että pitää levittää kerros Emla-voidetta vähintään tuntia ennen ja peittää alue mukana tulleilla tarralapuilla, tosin ne tarralaput olivat niin pieniä että laitoin elmukelmua päälle.

Kun tuntia ennen levitin rasvan iholle ja jätin sen niin sanotusti muhimaan elmukelmun alle, niin voin ihan myöntää että se todellakin auttoi. En olisi itse uskonut että joku voisi auttaa, tatuointikivussa mutta kyllä. Emla-voide lakkasi vaikuttamasta n. 45 min jälkeen, mutta kun vaikutus lakkaa vähitellen niin ei edes lopussakaan kipu ollut sietämätöntä.

 

”Kun tuntia ennen levitin rasvan iholle ja jätin sen niin sanotusti muhimaan elmukelmun alle, niin voin ihan myöntää että se todellakin auttoi. En olisi itse uskonut että joku voisi auttaa, tatuointikivussa mutta kyllä. Emla-voide lakkasi vaikuttamasta n. 45 min jälkeen, mutta kun vaikutus lakkaa vähitellen niin ei edes lopussakaan kipu ollut sietämätöntä.” 

 

uutta suunnittelemaan

 

Olen aina ollut maailman kipuherkin ihminen. Nuorena minulla oli huulessa ja kulmassa lävistykset ja ihmettelen miten ihmeellä olen kestänyt. Samalla se että miten olen uskaltanut tai edes pystynyt ottamaan tatuoinnin, koska, heh…en kestä kipua melkeinpä yhtään. Kun olen kipuherkkä, niin se on todella ärsyttävää.

Samalla kun tatuointia tehtiin, niin aloin innostumaan että nyt vihdoinkin uskaltaisin ottaa kylkeen tai nilkkaan tatuoinnin, jotka tietysti ovat yksi kivuliaampia paikkoja. Tai niinhän ne ihmiset sanoo. 

 

olen niin tyytyväinen uuteen tatuointiini, nyt kehtaa mennä uimaankin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *